Parahin kesä on ollut kerrassaan.

Olin maalla kolme päivää. Sää mahdollisti juuri sellaisen kliseisen maaseutukesäromantiikkan, josta olin haaveillut. Halusinkin ajella mummopyörällä hiekkatietä kesämekossa ja soudella aamutuimaan tyynellä järvellä. [soutuhetken pilasi kylläkin jättiläismäinen hevospaarma, joka sai minuun vauhtia.. jouduin huitomaan sitä monta minuuttia veneestä löytyneellä pikkuveljen kalahaavilla..]

Kun tulin takaisin, olin kuoron saunaillassa ja polskuttelin Lippajärvessä. Vesi oli lämmintä, eikä ainakaan vielä ole mitään erityistä tautia kuten koleraa ilmaantunut... ;) Yksi tyttö sanoi järven olleen vielä kaksikymmentä vuotta sitten niin saastunut, että tuolloin lapsia käskettiin olla menemättä sinne uimaan.

Eilen olimme Suomenlinnassa rauhoittumassa [lue: nukkumassa], sillä olin
lauantai-iltana juhlimassa valmistujaisiani [taas] ystäväni kanssa. Näyttää siltä, että valmistuminen antaa syytä juhlaan koko kesäksi..

Tänne on muuten päästävä. Vaikuttaa niin lupaavalta näyttelijäkaartinsakin puolesta.