..paaleeleeko varpaitas, koivuu'un oksalla ollessas, nurmikolla nukkuessas?

Kiitos kysymästä, kyllä niitä palelee. Siitäkin huolimatta, että haimme eilen kanakopista [maan alta pimeästä varastosta, jonne en uskalla mennä yksin] talvikenkiä ja -takkeja. Unohdin kuitenkin aamulla pukea villasukat alle ja tuuli meni kengistä läpi.

Minulla oli muuten usein tapana esittää yllä mainittua lastenlaulua noin neljä vuotiaana. Halusin aina esiintyä kun meillä oli vieraita, mutta ujostelin yleisön katseita niin pahuksen paljon, että minun piti mennä kaapin taakse laulamaan. Sieltä sitten vetelin niin että nurkissa soi.  Tuntui varmaan turvallisemmalta, kun ei nähnyt yleisöään. Nykyään uskallan jo laulaa pienehkölle yleisölle face-to-face.


Tällä hetkellä elämässäni on menossa pienimuotoinen valokuvausprojekti: käyn ottamassa kuvia kahdesta paikasta parin tunnin välein, eri valossa. Sitten siinä välissä juon kahvia ja kirjoitan blogia ja yritän harkita koulutehtävien tekemisen aloittamisen suunnittelua.

Ainiin.
Keksimme miehen kanssa eilen ihan sairaanpitkän yhdyssanan, jolla aion nyt ilostuttaa myös teitä, rakkaat lukijani:

asiakastyytyväisyyskyselylomakelaatikkopino

-----------------------------------------

Muuten, pidän Riston kappaleesta Nina, olen palasina.
Nimet on vielä niin himputin hyvin valittu.. tulee mieleeni eräs ystävä ja hänen poikaystävänsä vuosien takaa.

Karkkipäivä huvittaa minua myös. [ei tosikoille!]
Sävellaji kuulostaa tutulta, kun on ensin kuunnellut tuon Riston kipaleen.. ;)