Yhdeksännestä luukusta tuli orastava jännetuppitulehdus.
Olisi voinut jäädä avaamatta koko luukku.
Nostelin painavia laatikoita kipeällä ranteella.. kun oli pakko.

Miksi työpaikalla pitää aina olla se yli viisikymppinen sisäistä ja ulkoista tuskaansa ympäristöönsä levittävä naishenkilö? Vähän surullista olla tässä taas todistamassa, että kaikki kohtaamani tällaisen ihmistyypin edustajat ovat olleet naisia. Mutta anteeksi nyt vain, oletteko itse koskaan törmänneet työpaikkaa omalla stressillään terrorisoiviin miespuolisiin henkilöihin?

Perin inhottavaa on, että tämä naishenkilö on haukkunut minulle yhtä lukuunottamatta kaikki työtoverimme. [yllättäen näistä melkein kaikki ovat miehiä.. ja minun mielestäni vain yksi heistä olisi ansainnut muutaman valitun sanan]
Yhden työntekijän negatiivinen asenne tarttuu salamana muihin.. hetkessä kaikki ovat kettuuntuneita. Lisäksi edellä mainitun henkilön uhrautuva marttyyriasenne ärsyttää niin vietävästi.. etenkin kun yleensä kyse on -yllättäen- siisteyteen ja järjestykseen liittyvistä asioista.
Valitus ei lakkaa, ennen kuin työpaikan ovi kolahtaa viimeisen kerran hänen osaltaan siltä päivältä.

Piste.

Pyydän julkisesti anteeksi lukijoiltani, että ikävystytin teitä tällä asialla näin lauantai-iltana. Mutta välillä on purettava ketutusta ja olen ypöyksin kotona.. joten saanhan?