Nyt voi olla iso kala koukussa, sillä menen näillä näkymin perjantaina katsomaan JUURI sellaista meidän unelmien asuntoa Käpylään. Kääk.
Ja sain mieheltä luvan tehdä tarjouksen, jos se on SELLAINEN. [mies on siis siellä Lapissa, tietty just nyt kun jotain alkaa tapahtua asuntorintamalla, tai siis en tiedä alkaako tapahtua, mutta toivon sitä koko sydämestäni]

Kääk.

Olenkin alkanut kyllästyä tämän neljäkymmentäkolmeneliöisen luukun tavararöykkiöihin [johtuvatko ne asunnosta vai asukkaista?] ja tiskialtaan yläpuolelta irtoileviin kaakeleihin... ei kuulosta terveeltä, mutta saumat rapisevat kuin rapisevatkin irti liitoksistaan. Haluan sitä paitsi kodin, jossa ei haise joka päivä rööki sisällä vaikka kumpikaan ei polta.