Kolmannessa luukussa oli paha maku suussa, mutta vain kirjaimellisesti.
Vertauskuvallisesti minulla on varsin hyvä maku suussa eilisistä pikkujouluista. Siellä oli hauskaa. Tutustuin tosi mukaviin uusiin ihmisiin, ja mikä hulluinta tutustuin jo kerran tutustumiini.. Tapasin täysin uusissa yhteyksissä vanhoja melkeintuttuja. :) Ehkä minun ei ole tarvis alkaa tässä puhumaan Suomen mittasuhteista, nehän me kaikki tiedämme.

Suussa on kyllä kamala maku. Päässä pyörii ja mahassa kurnii.. Pitäisi syödä jotakin. Onneksi tällaisia aamuoloja on harvoin. Ehkä saan tästä olostani oikeutuksen päivälle, jona ei tarvitse tehdä mitään.

Mutta miksi mummo soittaa minulle aina juuri sinä aamuna, kun olen krapulassa? [Tuntui ylitsepääsemättömältä selittää hänelle puhelimessa, miten saada Pentti Hietasen joululevy soimaan cd-mankassa]
Että kaikista maailman aamuista...