[Tämän kirjoituksen ei ole tarkoitus loukata tai halventaa siinä esiintyvää henkilöä.
Haluan kuitenkin kertoa keskustelusta, joka yllätti minut täysin vanhanaikaisesti maalin takaa.]

Tiistaina sain vastata lähempänä kolmeakymmentä käyvälle akateemisen [taide/opetus-ala] koulutuksen tänä syksynä aloittaneelle naishenkilölle hyvin yllättävään kysymykseen.

Hän kysyi siis että hei miks siis pitäis olla niinku kriittinen mediaa kohtaan? [täysin vilpittömän tietämättömänä, kyseessä ei ollut vitsi]

Hyvä kysymys, jota kyllä kannattaa tässä vaiheessa hieman pohtia.
Mikäli siis se ei ole tullut koskaan aikaisemmin eteen tai pieneen mieleen.
Koetin siinä sitten ensijärkytyksestä toivuttuani vääntää piikkilangasta asiaa, mahdollisimman tiivistetysti.
Mediakasvatusta jouduin myös perustelemaan, siis että miks sitä niinku tarvitaan nykyään.

Jännää [siis TODELLA jännää], että tämäkään asia ei ollut tullut henkilölle aiemmin eteen, vaikkapa siinä vaiheessa kun on miettinyt alavalintaansa.

Olin jotenkin hyvää hyvyyttäni ajatellut, että tämän tason asiat olisivat selvää pässinlihaa suurelle osalle ikäisistäni ihmistä. Etenkin siis suunnilleen saman koulutuksen läpikäyneistä henkilöistä.

Vaan eivätpä näköjään ole.

Tulin asiasta hieman surulliseksi etenkin siitä syystä, että tästäkin henkilöstä on tulossa ammattilainen, joka on osaltaan  vastuussa jälkikasvumme mediakasvatuksesta.

Taitaa olla aikamoinen leipominen..